Tulostettava muoto (Avaa uuden välilehden, jonka voit sulkea tulostuksen jälkeen.)
Sivu päivitetty 22.4.2012
J. V. Laine, Martta Laine ja T. Tuomi
Vuonna 1896 syntynyt vaarini Juho Laine aloitti Luopioisissa autoilijan uransa 1920-luvun puolivälissä. Juho liikennöi Luopioisista Hämeenlinnaan. Työtä jatkoi hänen toinen vaimonsa Martta o.s. Järvinen ja edelleen tämän toinen mies Toivo Tuomi. Toivon ja Martan poika Usko Tuomi jatkoi linja-autoliikennettä Korkeakoskella sen jälkeen, kun viimeisetkin Hämeenlinnan linjat olivat siirtyneet Pekolalle 1970-luvun alussa.
J. V. Laine (Juho Väinö Laine) 
Juho Laine aloitti autonkuljettajan uransa ensimmäisten joukossa Luopioisissa. Vuonna 1925 otetussa valokuvassa "Luopioisten ensimmäisiä automiehiä" Juho on kuvassa Frans Ojalan, Leevi Viitasen ja Yrjö Rantasen kanssa. Kuva on aitoolaisen Frans Ojalan peruja.
Leevi Viitanen on keskimmäinen Viitasen veljeksistä, jotka aloittivat liikenteen Luopioisista vuoden 1923 kesällä. He liikennöivät Holjasta vuoropäivin Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Talveksi he siirtyivät Tampereelle kaupunkilinjoille. Pari vuoden kuluttua Viitaset jättivät Luopioisten linjat ja siirtyivät kokonaan Tampereen kaupunkilinjoille.
Yrjö Rantanen on merkitty automobiilirekisteriin Luopioisten auto Oy:n kuljettajaksi jo vuonna 1922. Rantanen hankki ensimmäisen oman autonsa vuonna 1924 ja siirtyi samalla Viitasen veljesten kanssa Tampereen kaupunkiliikenteeseen.
Frans Ojalan ensimmäinen automobiilirekisteriin merkitty linja-auto oli Chevrolet kesällä 1925. Ojala joutui pian jättämään linja-autoliikenteen sairauden vuoksi ja vaihtoi taksiin.
Juho Laineella ei tiettävästi vielä 1920-luvulla ollut omissa nimissään linja-autoa, vaan hän on ajanut m.m. Kantolan K.K. Pätiälän autoja, jonka Chevroletiin vm. 1928 Juho nojailee vuoden 1930 keväällä Hämeenlinnan Rantatorilla otetussa kuvassa. Ainakaan vuosien 1922-1929 automobiilirekisterissä ei Juhon nimissä ole autoa.
Tosin rekisteritietojen kohdalla näyttää siltä, että usein auto on aluksi ollut autoliikkeen nimissä niin kauan kun auto on saatu kokonaan maksetuksi. Vuoden 1929 jälkeen olevissa rekisteritiedoissa näkyy silloin vain auton rekisteröineen liikkeen nimi.
Juhon liikennöinti omalla autolla lienee alkanut vuoden 1931 alussa. Automobiilirekisterissä on merkintä 8.1.1931, jossa J. Laine on maksanut kilpimaksua ja autoveroa yhteensä 1825 mk autosta, jonka rekisterinumero on H.172. Tämä Chevrolet-linja-auto on alkuaan ollut Hauhon Erkki Väkeväisellä (rekisteröity 19/3.1929). On hyvin mahdollista, että Juho on ostanut auton Väkeväiseltä vuoden 1931 alussa.
Tätä tukee sekin, että Juho on saanut liikenneluvan 24/11.1930 linjalle H:linna - Tuulos - Luopioinen, mikä käy ilmi seuraavasta ilmoituksesta 30.12.1932:
18505 430 30.12.1932 Kulkulait. ja yl. töiden min. kehoittaa, oheenliittäen jälj. liikennöitsijä J.V.Laineelle annetusta liikenneluvasta linjalle H:linna-Tuulos-Luopioinen, ryhtymään toimiin N:lle 24/11.1930 annetun ajoluvan peruuttamiseksi.
Juho on myös hakenut lupaa toukokuussa 1932 linjalle Hauhon Sappeenkylä-Luopioinen, Luopioinen-Kyynärön kylä:
7238 430 9.5.1932 Laine Juho autonkuljettaja Luopioinen anoo lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen linjalla Hauhon Sappeenkylä-Luopioinen, Luopioinen-Kyynärön kylä yhdellä omnibusautolla. Lausunnot: Luopioisten nimismies, Tie- ja vesirakennushallitus, Rautatiehallitus, Linja-autoliikenneliitto.
Luparintamalla on muutenkin vuonna 1932 ollut vilkasta, sillä Hämeen Lääninhallitukseen saapuivat mm. seuraavat Luopioisten - Hämeenlinnan liikennettä koskevat anomukset ja kehoitukset:
Hämeen Lääninhallituksen diaarikortisto 1932 410-470 säil yks tunnus 12 ryhmä 430
3285 430 29.2.1932 Luopioisten nimismies anoo peruuttamaan autonkuljettaja A. Mäntylälle 27/1.1931 N:o 790 myönn. linjaluvan, koska on kulunut yli 6 kuuk. liikenteen lopettamisesta.
9498 430 20.6.1932 Kulkulaitosten ja Yleisten töiden ministeriö kehoittaa Maaherraa ryhtymään toimenpiteisiin maanviljelijä Kustaa Eskolalle Hauho annetun linjaluvan Tampere-Luopioinen-Kyynärä peruuttamiseksi.
9499 430 20.6.1932 Kulkulait. ja yl. töiden min. kehoittaa Maaherraa ryhtymään toimenpiteisiin kartanonomistaja K.K. Pätiälälle annetun liikenneluvan 10/12-30 N:o 5925 peruuttamiseksi.
kirjaus 11043 430 23.7.1932 Mäntylä Antton liikennöitsijä H:ki anoo lupaa ammattimaisen autoliikenten harjoittamiseen linjalla Luopioinen-Aitoo-Hämeenlinna.
kirjaus 11299 430 29.7.1932 Mökkölä Kalle maanvilj. Hauho anoo lupaa ammattimaisen liikenteen harjoittamiseen Hauhon kunnassa, vastaukset 20/8 n:o 9(?)78.
1930-luvulle tultaessa talouslama oli hetkeksi hiljentänyt myös linja-autoliikennettä. Taksat olivat alkuajoista pudonneet merkittävästi. Samaan aikaan linja-autoja koskevat määräykset olivat tiukentuneet ja sitä kautta linja-autojen hankintakustannukset nousseet. Linjaliikenne oli siirtynyt käytännössä kokonaan siihen erikoistuville yrittäjille. Linja-autoliikenteen villit ja vapaat vuodet olivat ohitse.
Tampereen suuntaan Luopioisista jäi ajamaan Janne Ahola. Janne Ahola (ja sodan jälkeen myös hänen poikansa Taisto) ajoivat Tampere - Kyynärö - Padasjoki/Vesijako linjalla vuoteen 1948, jolloin Aholan linjat siirtyivät 1945 perustetulle Luopioisten Linja Oy:lle.
Juho Laine ajoi Kyynäröltä Hämeenlinnaan Tuuloksen kautta kulkevilla linjoilla. Aluksi Luopioisten kirkonkautta kulkevalla linjalla ja myöhemmin myös Kyynäröltä Kuohijoen kautta kulkevalla linjalla.
Linja-auton merkityksesta 1930-luvun alun Luopioisissa näkyy vuosien 1930-32 Kunnallistiedoissa julkaistuista liikenneuutisista.
Kunnallistiedot 20.12.1930 numero 51/1930:
Postiauto kulki Puutikkalasta suoraan Kukkian järven jäätä myöten ensi kerran t.k. 17 päivänä. Täytyy sanoa, että meidän postin tuoja, Juho Laine, ei ole niitä arkapäisiä, sillä hyvin suurta uskallusta tarvittiin kun raskaalla linja-autolla jo jäätä myöten lähdettiin järven selälle, jossa paikoin vielä vesi lainehtii. Hyvin jää kuitenkin kokeen kesti. Tästä lähtien saamme taas suuren maailman sanomalehdet noin tuntia aikaisemmin postipaikoilta, kun postinkulku on lyhentynyt ....
Kunnallistiedot 24.1.1931 numero 4/1931:
Runsaasta lumentulosta haittaa postiliikenteelle, autonkulku seisahtui. Tie Tampereelle pyritään pitämään auki..
Kunnallistiedot 11.4.1931 numero 15/1931:
Talvea lumituiskuineen näyttää vain jatkuvan. Kun autoväylä Pälkäneen ja Luopioisten kirkonkylän välille parahiksi saatiin pääsiäiseksi auki ja liikenteen välittäjä Aholan Janne toi meille pääsiäisvieraita, niin ilmojen haltia silitti pyhien aikana avatun ladun taas vallan sileäksi.... Toistaiseksi tulee linja-auto kulkemaan vaan Luopioisten kirkonkylän ja Tampereen väliä. Postiauto taas kulkee Hämeenlinnan ja Mustilan väliä. Ehkenpä kohta alkaa ajaa Puutikkalasta lähtien. Jäille ei kunnollista autokeliä luultavasti tänä keväänä tulekaan.
Kunnallistiedot 2.5.1931 numero 18/1931:
Lämpimien ilmojen vaikutuksesta ... Säännöllinen autoliikenne on pitäjästämme jo ollut viikon verran käynnissä. Linja-auto ajavat entisiä vuorojaan Hämeenlinnaan ja Tampereelle lähtien Luopioisista entisistä paikoista ja samoihin aikoihin kun edellisenäkin kesänä. Samoin Hämeenlinnasta ja Tampereelta.
Kunnallistiedot 7.11.1931 numero 45/1931:
Lunta aivan talveksi asti. Tilavat ja uudenaikaiset uudet linja-autot välittävät liikennettä Hämeenlinnasta ja Tampereelta kaikkina arkipäivinä. Kyllä sopii etäämmältäkin matkustaa Luopioisiin hyvin pikaisesti ja mukavasti matka tapahtuu. Eikä maksut varsinkaan Hämeenlinnasta Luopioisiin ole enää kovinkaan korkeat.
Kunnallistiedot 6.2.1932 numero 5/1932:
Linja-autoille on pohjoinen puhurin poika laatinut lujat sillat. Ajetaan Tampereelta suoraan jäitse Kukkolasta-Onkkaalaan. Ajetaan Luopioisten kirkolta jo suoraan Puutikkalaan.
Juho Laineen liikennöintiin tuli äkkipysäys huhtikuussa 1935, kun Juho kuoli 39-vuotiaana keuhkokuumeeseen (influenssa ja yleinen myrkytys). Juhon ja Martan poika Olli oli juuri täyttänyt vuoden, Martta itsekin oli vasta 26-vuotias. Simo oli 14 vuotias ja Erkki täytti seuraavassa kuussa 13 vuotta.
Martta oli toimen nainen ja jatkoi liikennöintiä. Juhon perukirjan ja jakokirjan mukaan Juholla ja Martalla oli kolme autoa: seka-auto Chevrolet ja linja-autot Bedford ja Reo. Chevrolet oli kokonaan maksettu, Bedfordista oli pieni osa maksamatta. Reo (H-1887) oli ilmeisesti tilattu Juhon vielä eläessä, mutta se tuli käyttöön vasta Juhon kuoleman jälkeen. Tähän viittaa se, että perukirjaan tätä autoa ei ole merkitty, mutta jakokirjassa se jo on.
Taloudellinen tilanne oli melko hyvä: talo, kaksi omaksi maksettua autoa ja uusin auto käytössä, tosin velaksi. Liikennöinti oli talouslaman jälkeen voimakkaasti kasvanut ja oli ilmeisen kannattavaa.
Sivuhuomautus: Tuo Bedford linja-autona 1930-luvun alussa oli melkoinen kummajainen; niitä en ole muita löytänyt. Ilmeisesti O.Y Nikolajeff on niitä muutaman jo tuohon aikaan kuitenkin tuonut.
Kivimäen asuntotilan arvoksi on perukirjassa merkitty 18 000 markkaa. Autoista Chevroletin arvo oli 10 000 markkaa ja Bedfordin 25 000 markkaa. Uuden Reon arvo oli 97 422 markkaa, joka siis oli velkaa.
Kuljettajina Martalla ovat kesällä 1935 olleet ainakin Juho Lastunen, Väinö Rihkajärvi ja Väinö Helin, koska heille on kirjattu palkkasaamisia ajalta 1.-10.7.1935 Juhon Laineen jakokirjaan.
Martta Laine
Martan liikennöitsijän ura oli menestyksellinen. Matkustajia riitti 30-luvun lopulla. Liikenne suuntautui edelleen Hämeenlinnaan. Linjat Hämeenlinna - Tuulos - Luopioinen - Kyynärö ja Hämeenlinna - Hauho - Kuohijoki - Kyynärö tuottivat hyvin. Martta laajensi yritystä. Luopioisten - Hämeenlinnan välisten linjojen lisäksi myös Hämeenlinnan - Luopioisten - Oriveden linja avattiin todennäköisesti ennen sotia. Ns. Laukaan tien itäinen linjaus Hämeenlinnasta Keski-Suomeen kulki Luopioisten kautta Orivedelle, joten tie oli hyvässä kunnossa ja vilkkaasti liikennöity. Kun myös Pohjanmaan rata kulki Oriveden kautta, oli henkilöliikenteelle kysyntää.
Martan yrityksen autokanta oli uutta. Uusia autoja tuli tahtiin auto per vuosi. Vuonna 1939 oli käytössä Juhon aikana hankitun Reon lisäksi neljä Sisua, joista uusin, 29-paikkainen Sisu SH-8K hankittiin kesällä 1939. Uuden linja-auton hinta oli vuonna 1939 noin 150 000 markkaa (46 000 euroa vuoden 2011 rahassa).
Yritys oli hyvää keskikokoa omana aikanaan. Hämeenlinnan seudun liikennöitsijöistä vain Kalle Pekola oli noin 15 autollaan selkeästi suurempi. Hämeenlinnan Jaakko Vekka ja Hauhon Kalle Rautama olivat Martan yrityksen kanssa saman kokoisia. Sahalahden Arvo ja Tauno Ylisen sekä Kuhmalahden Kalle Salmen yritykset oli myös samaa suuruusluokkaa. Luopioisista Tampereelle liikennöivällä Janne Aholalla oli kaksi autoa.
Nousukausi katkesi sotaan. Linja-autoja tarvittiin silti.
Sotien alkaessa Martan yrityksen käytössä oli viisi autoa. Talvisodan aikana linja-autoja ei vielä otettu puolustusvoimien käyttöön, mutta jatkosodan alettua Martalta otettiin neljä autoa puolustusvoimien käyttöön. Martalta puolustusvoimien käyttöön otettujen autojen määrä, neljä viidestä, on huomattavan suuri. Kanta-Hämeen suojeluskuntapiirin alueelta Martalta otettiin autoja toiseksi eniten heti Kalle Pekolan jälkeen, joka joutui luovuttamaan 15 autostaan 9 autoa (Stuart Köhler: Sota-Volvon matkassa, Hämeenlinna 2005).
Seuraavassa tietoja Martta Laineen autojen sota-aikaisesta käytöstä ("Talvi- ja jatkosodan linja-autot" ja Martta Laineen perukirja 15/10.1942)
- Reo 2L 4 vm. 1934, 24 ip., rek. no. H-1887.
Puolustusvoimien rek.no. SA 40460 (viite "SLHS 2009" sivu 103)
Puolustusvoimien käytössä 1/7.1941 lukien (Martta Laineen perukirja 15/10.1942)
- Sisu SH-2L vm. 1937, 25 ip., rek. no. H-3411.
Rekisterikortti: Martta Laine 30/3.1937, Toivo Tuomi 26/10.1945, Paavo Lehto 4/10.1950, poistettu rek. 19/8.1953. Puolustusvoimien käytössä 1/7.-31.12.1941.
Puolustusvoimien rek.no. SA 30266 (viite "SLHS 2009" sivu 106)
Puolustusvoimien käytössä 18/6.1941 lukien (Martta Laineen perukirja 15/10.1942)
- Sisu SH-7, vm. 1937, 27 ip., rek. no. H-6081
Rekisterikortti: Martta Laine 14/3.1938, Toivo Tuomi 20/12.1948, Vilho Niemi 1/12.1952, poistettu rek. 30/6.1955. Puolustusvoimien käytössä 1/7.-31.12.1941.
Puolustusvoimien rek.no. SA 30345 (viite "SLHS 2009" sivu 114)
Puolustusvoimien käytössä 18/6.1941 lukien (Martta Laineen perukirja 15/10.1942)
- Sisu SH-7, vm. 1938, ip. 25, rek. no. H-4835
Rekisterikortti: Martta Laine 15/11.1938, Toivo Tuomi 5/1.1948, Eino Koski 25/4.1953, poistettu rek. 16/9.1957. Ei ole merkitty Puolustusvoimien käyttöön.
Ei ole merkitty Puolustusvoimien käyttöön (viite "SLHS 2009" sivu 111)
Ei ole merkitty Puolustusvoimien käyttöön (Martta Laineen perukirja 15/10.1942)
- Sisu SH-8K, vm. 1939, 29 ip., rek. no. H-6310
Rekisterikortti: Martta Laine 26/6.1939, Toivo Tuomi 20/12.1945, uusi rek. no HT-23 v. 1953, poistettu rek. 31/12.1959. Puolustusvoimien käytössä 21/6-3/10.1941.
Puolustusvoimien rek.no. SA 30265 (viite "SLHS 2009" sivu 115)
Ei ole merkitty Puolustusvoimien käyttöön (Martta Laineen perukirja 15/10.1942)
Ilmeisesti uusin Sisu palautettiin vuoden 1941 lopulla siviilikäyttöön. Puolustusvoimien käytössä olleista autoista maksettiin päivärahaa. Martan perukirjan mukaan kolmesta autosta oli saatu noin päivärahoja yhteensä noin 100 000 markkaa (ilmeisesti ajalta 1/7.1941 - 27/8.1942).
Kesällä 1942 Martan liikennöitsijän ura päättyi. Kuolinsyynä angiinamyrkytys. Martta oli 33-vuotias. Martta oli avioitunut kuljettajansa Toivo Tuomen kanssa pari vuotta aikaisemmin. Martan ja Toivon poika Usko oli kolmevuotias. Martan poika Olli Laine edellisestä avioliitosta Juho Laineen kanssa kahdeksan vuoden ikäinen.
Martan perukirja osoittaa, miten hyvällä menestyksellä Martta oli ensimmäisen miehensä Juho Laineen kuoleman jälkeen jatkanut yritystä. Pohjalla oli Juhon 1920-luvun puolivälissä alkanut automiehen ura. Vuoden 1930 jälkeen Martan ja Juhon lyötyä hynttyyt yhteen he olivat hankkinneet ensimmäisen oman linja-auton, ilmeisesti velaksi. Vähitellen Luopioisten ja Hämeenlinnan väliä alettiin ajaa toisellakin autolla. Juhon kuollessa vuonna 1935 heillä oli vanhempi seka-auto Chevrolet, linja-auto Bedford (josta vielä velkaa Nikolajeffille 2000 mk) ja juuri Nikolajeffilta hankittu REO linja-auto. REOn ostohinta 97442 mk oli kokonaan maksamatta.
Martalla oli perukirjan mukaan viisi linja-autoa. Näistä vanhin oli edellämainittu REO, muut neljä olivat Sisuja vm. 36 -39. Autojen arvoksi saatiin 339000 mk. Lisäksi tuli Martan osuus Kivismäen talosta ja metsästä eli 31000 mk. Nämä kaikki olivat velattomia. Keväällä 1942 Toivo ja Martta olivat yhdessä ostaneet Kalle ja Pauliina Tulokkaalta Vuorenmaan tilan Kyynäröltä hintaan 550000 mk. Tästä heillä oli yhteistä velkaa noin 300000 mk.
Martta oli siis 30-luvun loppupuoliskolla saanut maksettua joka vuosi yhden uuden linja-auton, hinnaltaan 120-150000 mk. Sen lisäksi oli vielä jäänyt rahaa talonostoon yhdessä Toivon kanssa. Melkoinen liikenainen tuo Martta. Ja vielä alalla, jolla siihen aikaan ei montaa naista ollut.
T. Tuomi (Toivo Tuomi)
Toivo Tuomi jatkoi siis linja-autoilua. Sota-aikana ajettiin Hämeenlinnaan todennäköisesti yhdellä autolla, ajoittain ehkä kahdellakin. Martan perukirjan mukaan vuonna 1942 siviilikäytössä on ollut kaksi autoa. Rekisterikorttien mukaan verot on maksettu molemmista kotona olevista autoista joka vuosi. Kesällä 1942 on palkkaa maksettu autonkuljettaja Aleksi Valkamalle ja rahastaja Toivo Jokiselle, jotka ovat siis silloin olleet linjalla. Myös Vuorenmaassa on ollut väkeä töissä, kotiapulaisina A. Valkama ja Elli Virtanen, työmiehinä Semmi Vuorinen, Mikko Rautio ja Urho Heinonen. Nyt siis Vuorenmaan tilan hoito työllisti Tuomi-Topia linja-autoliikenteen lisäksi.
Sodan jälkeen liikenne käynnistyi hitaasti tavarapulan takia. Polttoaineesta oli pulaa, samoin etenkin renkaista. Sotakäytössä olleet Sisut palautuivat takaisin. Vanhin auto Reo ei liene ollut enää käytettävissä.
Linja-autot olivat sodan jälkeen täynnä. Katolla kuljetettiin kanssa tavaraa ja ihmisiäkin. Molen katoilla kansa ollu, monta kertaa. Toisissa peräkoppi oli ihan erikseen (Erkki Tulokas).
Rekisterikorttien mukaan sodasta palannut Sisu H-3411 on rekisteröity Toivo Tuomelle 26/10.1945. Tällöin se on ilmeisesti otettu takaisin linjaliikenteeseen. Sodan ajan siviilikäytössä olleista Sisuista uudempi H-6310 on merkitty rekisterikortissa Toivo Tuomen omistukseen 20/12.1945.
Tarvike- ja polttoainepulan takia vuoden 1945 lopulla todennäköisesti vain nämä kaksi autoa on otettu liikenteeseen.
Kuljettajina Tuomella oli heti sodan jälkeen ainakin Hugo Heimo, Reino Virtanen, Kalle Pirttiniemi ja Simo Laine.
Toinen siviilikäytössä olleista Sisuista H-4835 on merkitty rekisterikortissa Toivo Tuomen omistukseen vasta 5/1.1948. Viimeisenä Toivon omistukseen on 20/12.1948 merkitty sotaretkellä ollut H-6081.
Vuosi 1948 on merkinnyt paluuta normaaliin liikennöintiin, koska Toivo on hankkinut loppuvuodesta vielä uuden Sisun H-4379 (Toivo Tuomi 11/12.1948, uusi rek. no HT-21 v. 1953, poistettu rek. 31/12.1960).
Seuraavanakin vuonna tuli uusi Sisu H-8686 (Toivo Tuomi 23/8.1949, uusi rek. no HT-22 v. 1953, poistettu rek. 31/12.1959). Tässä vaiheessa Tuomella oli käytössä kuusi bensakäyttöistä, pitkänokkaista Sisua. Näistä vanhin H-3411 tosin myytiin seuraavana vuonna 1950 pois.
Linjoina Tuomella olivat edelleen Hämeenlinna - Luopioinen - Orivesi, Hämeenlinna - Tuulos - Luopioinen - Kyynärö, Hämeenlinna - Sappee - Kuohijoki - Kyynärö ja Hämeenlinna - Padankoski - Jalli. Oriveden linjaa ajettiin kahdella autolla, kummallakin yksi edestakainen vuoro päivässä. Kuljettajina 1950-luvulla olivat ainakin Kalle Pirttiniemi, Väinö And ("Ante Väinö") ja hänen jälkeensä Elo Peltonen. Luopioisten kirkonkylän ja Tuuloksen kautta kulkevaa vuoroa ajoi pitkään Ville Pirttiniemi. Kuohijoen ja Hauhon kautta kulkevalla vuorolla oli Jorma Leppänen. Jalliin päättyvää linjaa ajoi 50-luvulla Mökkölän Verneri.
Tilapäisissä liikenneluvissa (Luopioisten nimismies: Luettelo myönnetyistä tilapäisistä autoliikennöismisluvista 1939-1955 Bb1:1 (B.II.I.1)) on Tuomen kuljettajiksi vuosien 1952-53 aikana merkitty myös Martti Seppälä, Erkki Virtanen ja T. Uosukainen. Kuhmalahdelta kotoisin oleva Erkki Virtanen muutti 50-luvun alkupuolella Helsinkiin. Uosukainen oli Hämeenlinnasta. Martti Seppälästä on valokuvasivulla muutama kuvakin.
Vanhoista Sisuista H-6081 myytiin Hämeenlinnaan Vilho Niemelle 1951 ja H-4835 Eino Koskelle Tyrväntöön vuonna 1953. Ennen sotaa hankituista Sisuista oli jäljellä yksi, H-6310, uudelta rekisterinumeroltaan HT-23.
Vilho Niemi oli kotoisin Aitoosta. Hän aloitti liikenteen Luopioisten ja Hämeenlinnan välillä henkilöautolla jo vuonna 1926 ja seuraavana vuonna linja-autolla. Niemellä oli 20-luvun lopulla parhaimmillaan kolmekin linja-autoa. Niemi luopui 30-luvun alkupuolella Luopioisten linjoistaan ja muutti Hämeenlinnaan. Såpyskän mukaan Vilho Niemi aloitti uudelleen liikennöinnin vuonna 1949, nyt Urjalan ja Hämeenlinnan välillä.
Vuonna 1950 Sisujen jälkeen tuli ensimmäinen bulldog-mallinen auto, bensiikäyttöinen Commer HL-2, jolla Leppäsen Jorma ajoi Padankosken ja Hauhon kautta Hämeenlinnaan. Commerissa moottori oli kallistettu, ilmeisesti tilankäytön takia. Olympiavuonna 1952 Tuomelle hankittiin ensimmäinen diesel, bulldog-mallinen Scania-Vabis, HO-118.
Vuonna 1953 Hämeenlinna - Orivesi linjalle tuli vielä bensakoneella oleva bulldog, Reo HT-25 (Toivo Tuomi 2/9.1953, Anton Mäntylä 15/12.1961, Olavi Mäntylä Tampere 2/3.1964), edelleen bensiinikäyttöinen. Reossa oli muistaakseni Kaipion kori. Tässä vaiheessa uudistettiin myös rekisterinumerot sarjaan HT-21, HT-22 jne.
Reo siirrettiin 1958 juuri avatulle koululaislinjalle Kyynärö - Orivesi. Tässä vaiheessa sain kunnian olla Reon kyydissä jokaisena koulupäivänä seuraavan kolmen vuoden aikana. Olin päässyt Oriveden yhteiskouluun ja ikää oli jo 11 v. Kuljin joka päivä edestakaisin Kyynärön ja Oriveden. Jokisen Tuukka ajoi linjaa. Koulunkäynnistä minulla ei paljon muistikuvia ole, mutta koulumatkasta sitäkin enemmän. Aamulla lähdettiin Tuomen tallilta klo 6.20, talvella vähän aikaisemmmin. Takaisin Kyynäröllä oltiin klo 16 tienoilla. Ensimmäiseen kymmeneen kilometriin ei muita vakituisia kyytiläisiä ollut, joten pääsin aina istumaan etuoven edessä olevalle penkille. Mutkat ja mäet tulivat tutuiksi, kun tapitin silmä kovana matkan edistymistä. Pysäkkipaikat tulivat tutuiksi. Väkeä tuli matkan varrelta niin että auto oli täynnä jo paljon ennen Orivettä. Eräänä pakkasaamuna, kun auto oli tupaten täynnä, Tuukka lasketutti koulun pihassa matkustajamäärän. Tulokseksi saatiin noin sata. Aika hyvin, koska kaikilla oli koululaukut ja Reossa oli rekisteriotteen mukaan istumapaikkoja 32. Koulunkäynnin paras osa oli, kun pääsin vähitellen rahastajaksi. Latomäen Jorma ja Valveen Tapio tulivat autoon vasta Eräjärveltä, joten Tuukka antoi minun olla rahastajana Kyynärön ja Eräjärven välillä. Rahastajan urani eteni niin, että kolmantena vuonna pääsin jo rahastajaksi koko matkalle. Tämä lysti loppui, kun kolmannen luokan jälkeen muutin perheeni mukana Tamperelle syksyllä 1961. Paha takaisku lupaavalle uralle.
Vuonna 1955 Tuomelle hankittiin seuraava diesel, Ajokin korilla oleva bulldog-Sisu HC-24 (Toivo Tuomi 4/6.1955, Anton Mäntylä 15/12.1961, Aarno Salorinne 31/12.1963, uusi rek.no TKZ-36), jonka numeroksi tuli 7. Samaan aikaan hankittiin ilmeisesti myös toinen Sisu IN-20, kylkinumerolla 8. Kolmas samanlainen Sisu tuli Tuomelle 1958 IR-778 (Toivo Tuomi 16/7.1958, Anton Mäntylä 23/3.1961).
Tuomi-Topi jatkoi linja-autoliikennettä edellä olevalla kokoonpanolla aina vuoteen 1961, jolloin Toivo myi ainakin Oriveden linjan ja ilmeisesti neljä autoa (Reo HT-25, Sisut HC-24, IN-20 ja IR-778) Anton Mäntylälle. Toivo Tuomi myi joko samaan aikaan tai hieman myöhemmin myös muut Hämeenlinnan linjansa Mäntylälle. Sittemmin linjat siirtyivät Pekolan Liikenteelle muiden Mäntylän linjojen mukana, kun Anton Mäntylä lopetti liikenteen vuoden 1972 tienoilla.
Tuomen liikenne jatkui nimellä U. ja T. Tuomi, kun Toivon ja Martan poika Usko Tuomi tuli mukaan yritykseen 1960-luvulla. Usko ajoi Luopioisten kirkonkylässä aluksi taksia, jonka luvan hän "peri" sedältään (?) Asser Tuomiselta. Uskon ja Toivon ensimmäinen yhteinen hankinta lienee vuonna 1961 hankittu Sisu B-68 rek.no NA-225, joka myytiin Luopioisten Linja Oy:lle vuonna 1964. Jossakin vaiheessa 1960-lukua (1963?) Usko ja Toivo ostivat Paavo Jokelalta Oriveden paikallisliikenteen. Usko perheineen muutti samoihin aikoihin Korkeakoskelle, missä he asuivat pitkään. Toivo jättäytyi 1970-luvulla pois yrityksestä ja yritys jatkoi nimellä Usko Tuomi. Usko ajoi koko ajan paljon tilausliikennettä ulkomaille. Autoina oli enimmäkseen Scanioita. Hän myi Oriveden ja Juupajoen linjat 1981(?) Paunulle. Uskon poika Risto jatkoi tilausliikennettä.
Joitakin Tuomen aikatauluja eri vuosilta on nähtävissä Suomen linja-automuseon aikataulusivuilla. Samasta paikasta löytyy myös Anton Mäntylän aikatauluja. (Hakuohje: Valitse liikennöitsijä aikataulusivujen kohdasta "Lista liikennöitsijöistä" niin löydät parhaiten.)
Lähteet
- Olli Laineen hallussa olevat valokuvat ja muu aineisto.
- Hämeen Lääninhallituksen diaarikortisto 1932 410-470 säil yks tunnus 12 ryhmä 430
- Kunnallistiedot 1930-32.
- Mobilian kokoelmat: Hämeen läänin kantakortisto (1930-luvun lopulta 1960-luvulle). Viite "Mobilia".
- Rajasalo Jorma - Kurkinen Jari: "Talvi- ja jatkosodan linja-autot" Suomen Linja-autohistoriallinen Seura r.y., Lahti 2007, ISBN 978-952-99779-1-8). Viite "SLHS 2009".