www.sukuvika.fi - Karin sivut

Kyynärön paikallishistoriaa - ihmisiä, taloja, autoilua.

Sivu päivitetty 22.4.2012

Omnibus-liikenne Luopioisissa 1920-luvulla

Luopioisten seudun liikenne oli 1800-luvulla suuntautunut pääasiassa Hämeenlinnaan. Viralliset asiat oli hoidettava äänin pääkaupungissa. Lisäksi Turun ja Viipurin välinen valtatie kulki Hämeenlinnan kautta. Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862 avattu rautatie toi suoran yhteyden Helsinkiin. 1900-luvulle tultaessa lisääntyi liikenne myös Tampereelle, jossa kasvava teollisuus tarjosi työtä entistä useammalle.

Ainoa maakulkuneuvo oli hevonen. Tai sitten kuljettiin jalan, jos ei ollut hevosta tai hevosella oli parempaa käyttöä kuin ihmisen kuljettaminen.

1700-luvun lopulla valmistunut Laukaan tien itäinen reitti kulki Hämeenlinnasta Puutikkalan, Holjan, Rautajärven ja Pohjan kautta Orivedelle ja sieltä edelleen Keski-Suomeen. Tämä Laukaan tie olikin koko 1800-luvun ainoa Luopioisten tie, jolla oli läpikulkuliikennettä. Muut tiet olivat kärrypolkuja, joita käytettiin liikkumiseen kylien välillä. Entinen Evijärvi, nykyinen Kukkia tarjosikin maanteitä paremmat liikenneyhteydet. Kesäisin vene oli kätevä liikenneväline, joka lyhensi matkaa kirkolle etenkin pitäjän itäpuolen kylistä huomattavasti. Esimerkiksi Kyynäröltä voitiin kulkea ensin jalan kirkkopolkua pitkin Kortteenpohjan lahdelle, josta jatkettiin veneellä kirkolle. Talvisin kuljettiin jäätä pitkin. Toisin kuin maantiellä, jäällä reitti oli suora ja kulku tasaista. Aikaa matkantekoon täytyi silti varata, markkinareissulla hurahti helposti viikkokin.

Konevoima tuli ihmisen avuksi Luopioisissakin. Tätä ihmettä käytettiin höyrylaivoissa, joista ensimmäiset tulivat Kukkialle 1880-luvulla. Puutavaraa kuljetettiin sahoille, maitoa meijereihin. Laivoilla kuljettiin myös isolta Kukkialta Rautajärvenlahdelle, vaikka nykyisillä vedenkorkeuksilla tuntuu uskomattomalta, että esimerkiksi Lepsinsalmesta on päässyt lävitse laivalla. Eiväthän laivat tosin isoja olleet, mutta on niissä sentään jonkinlainen lasti tavaraa ollut.

Kulkuvälineenä Luopioisista Hämeenlinnaan ja Tanpereelle höyrylaivalla oli suuri merkitys 1900-luvun parina ensimmäisenä vuosikymmenenä. Luopioinen-laiva kuljetti ihmisiä ja tavaraa vuosien 1910 ja 1930 välillä. Yhteys Kuhmalahden Tervalahdesta Orivedelle teki mahdolliseksi pääsyn rautatien varteen ja edelleen junalla Tampereelle. Luopioinen-laiva kulki myös väliä Aitoo - Pälkäne - Hämeenlinna lähes pari vuosikymmenen aikana aina 1930-luvulle saakka.

Seuraava konevoimaa käyttävä liikenneväline oli automobiili. Luopioisten ja lähikuntien isännät olivat ajan hermolla 1920-luvulle tultaessa. Joillakin oli jo omia automobiileja. Tampereella oli edellisellä vuosikymmenellä käynnistelty omnibus-liikennettä. Ihmisen aika alkoi olla arvossaan. Liikkumaan piti päästä entistä nopeammin.

Luopioinen oli kaukana rautatiestä. Aika ajoi ohi vuosisadan alkupuolella suunnitelluista rautatien rakentamishankkeista, joista yhdeksi vaihtoehdoksi oli ajateltu Hämeenlinnasta Luopioisten kautta Kuhmoisiin kulkevaa rataa. Niinpä ei ole ihme, että automobiilien tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivat.

Liikenne alkaa  

Liikenteen aloittaminen vaati pääomaa kaluston hankintaan. Melkoisia riskejäkin uudessa liiketoiminnassa oli: autojen kestävyys, teiden kunto, toiminnan kustannukset. Riskejä jaettiin perustamalla yhtiöitä liikenteen harjoittamiseen. Osakkaina oli isojen talojen isäntiä, kauppiaita ja muita henkilöitä, jotka katsoivat parempien kulkuyhteyksien olevan heidän liiketoiminnalleen eduksi.

Lemmettylän kartanon isäntä K.L. Vehoniemi ja suojeluskunnan paikallispäällikkö Lauri V. Palmu perustivat Luopioisten Auto Oy:n (Säpyskä: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet). Yhtiö hankki kaksi aikaisemmin sotilaskäytössä ollutta umpikumipyörillä varustettua Peugeot-kuorma-autoa, joihin laitettiin penkit ja katos. Toinen auto kulki Pälkäneen ja Tampereen väliä ja toinen Sahalahdelta Tampereelle. Molemmat tekivät yhden edestakaisen matkan päivässä. Pälkäneen ja Aitoon väli kuljettiin Luopioinen -laivalla ja Pälkäneeltä jatkettiin autolla Tampereelle.

Ensimmäiset autot saatiin liikenteeseen touko-kesäkuussa 1921. Liikennöinti rajoittui luonnollisista syistä kesäaikaan. Liikenteen aloittamisesta tiedotettiin Aamulehdessä.

Autoliikenne, Aamulehti 2.6.1921 sivu 8

Tampereelta joka arkip. linjalla Tampere-Kangasala, Pälkäne-Luopioinen ja päinvastoin. Auto lähtee Tampereelta klo 2 päiv. sekä Pälkäneeltä klo 5 ap. Samoin linjoilla Tampere-Sahalahti ja päinvastoin. Auto lähtee Tampereelta klo 5 ip. sekä Sahalahdelta Pakkalasta klo 6 ap.

Autot lähtevät Tampereelta rautatieaseman luota ja kuljettavat matkustajia ja rahtiatavaraa.

Lauri V. Palmu, K.L. Vehoniemi

Matkustavan yleisön toiveisiin vastattiin nopeasti: aikataulua muutettiin parempien jatkoyhteyksien takia.

Yleisön pyynnöstä muutetut Auton kulkuvuorot, Aamulehti 14.6.1921 sivu 6

Pälkäne-Kangasala-Tampere ja päinvastoin

T.k. 15 päivästä alkaen lähtee Auto Pälkäneen satamasta klo 5,45 ap. saapuen Tampereella etelään lähtevälle aamujunalle. Tampereelta aseman luota klo 2.35 Pälkäneelle Luopioisiin lähtevälle laivalle. Ottaen ja jättäen matkustajia sekä tavaroita matkan varrella.

Vehoniemi & Nieminen

Pälkäneellä huomattiin luopioislaisten liikenne ja perustettiin oma yhtiö, Pälkäneen Auto O.Y. Yhtiön puuhamiehinä olivat mm. Ruokolan Ville Pätiälä ja A. O. Rae (vuoteen 1906 Regnell).

Pälkäneen Auto Osakeyhtiön perustava yhtiökokous pidettiin toissapäivänä Pälkäneen Nuijan talolla klo 3 iltapäivällä. Puhetta johti agronoomi Ville Pätiälä. Kokouksessa hyväksyttiin yhtiön säännöt ja valittiin niille vahvistusta hakemaan varatuomari Einari Ritva. Samalla valittiin yhtiölle väliaikainen johtokunta, johon tulivat herrat V. Pätiälä, A.O. Rae, H. Aalto, J.V. Vigelius ja Emil Leino. Liikenne päätettiin aloittaa heti auton saavuttua. (Aamulehti 7.6.1921 sivu 4)

Uusi yhtiö saikin liikenteen käyntiin varsin nopeasti, sillä jo seuraavalla viikolla ilmoitettiin liikenteen alkamisesta. Autokin oli jo hankittu.

Tampereen-Pälkäneen autoliikenne, Aamulehti 14.6.1921 sivu 3

Kuten aikaisemmin olemme kertoneet, perustettiin Pälkäneellä äskettäin Pälkäneen auto-osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on välittää matkustaja- ja tavaraliikennettä Tampereen-Pälkäneen linjalla. Yhtiön tilaama kuorma-auto saapui Pälkäneelle viime lauantaina ja aloittaa se säännölliset kulkuvuoronsa tänään. Auto lähtee Onkkaalasta Tampereelle aamuisin klo 7 ottaen väliltäkin matkustajia sekä lastia ja Tampereen kauppatorilta Onkkaalaan klo 3 i.p.

Myöskin Luopioisissa on perustettu autoyhtiö, jonka kaksi vaunua ovat jo muutaman päivän olleet liikkeellä Tampereen-Luopioisten ja Tampereen-Sahalahden linjoilla. Tämän yhtiön auto lähtee Pälkäneeltä joka arkipäivä klo 5 a.p. ja Tampereelta klo 2 i.p. sekä Sahalahden Pakkalasta klo 6 a.p. ja Tampereelta klo 5 i.p.

Molempien yhtiöiden autot ovat muhkeita Peugeot-kuormavaunuja, jotka kulkevat kevyesti ja äänettömästi. Istuimet ovat täytetyt pegamoidipäällyksiset ja kaikin puolin mukavat, joten vaunuissa huvikseen istuu, taipaleen nopeasti katketessa.

Ilmoituksessa luvatusta mukavuudesta ja äänettömyydestä oli toisenlaistakin totuutta tarjolla.

"Teki kipeää istua kovilla penkeillä... Se oli niin ihmeellisen näköinen ja suuri ääneltään ja kooltaan. Hevosmiehet kulkivat tiellä vain silloin kun tiesivät sen jo menneen. Ja karjankuljettaja itki, kun karja meni minne lähti" (Säpyskä).

Luopioisten Auto Oy:llä oli kilpailija myös Sahalahden ja Tampereen välisessä liikenteessä. Saarioisten vuokraaja Niilo Rae perusti Sahalahden Auto O.Y:n. Autona oli Vomag-merkkinen kuormuri, joka oli yhtä raskastekoinen kuin Luopioisten autotkin.

Yhtiön osti seuraavana vuonna 1922 kauppias Sakari Nikkilän keskimmäinen poika Niilo, jolloin johtokuntaan kuuluivat Niilo Nikkilä, Vihtori Heikkilä, Matti Seppälä, August Aakkula, Kaarle Hildén ja Viljo Lahti (Säpyskä).

Liikenne suuntautui Tampereen ohella läänin pääkaupunkiin Hämeenlinnaan. Luopioisten suunnalta Hämeenlinnaan kulki Puutikkalan kauppias Janne Kalinin ja kansakoulunopettaja Oskari Varsilan M.A.N -auto. Kansakoulunopettaja linja-autoyrittäjänä lienee melko harvinaista. Oskari Varsila (vuoteen 1906 Waren), oli opettajana Puutikkalan koulussa 1902-1936.

Kalinin ja Varsilan kilpailijana oli Hauhon Autoyhtymä, joka liikennöi Horch-autollaan Hauhon ja Hämeenlinnan väliä.

Hauhon juna, Aamulehti 12.5.1921 sivu 5

Autoliikenne avataan 14.5. Hauhon ja Hämeenlinnan välillä. Komea 2 tonnin Horch kuorma- ja matkailuauto tulee kulkemaan Hauhon kirkonkylän Tuuloksen ja Hämeenlinnan väliä. Auto tulee lähtemään Hauholta siksi ajoissa, että matkustajat ennättävät klo 8 aikaan aamulla etelään ja pohjoiseen lähteville junille. Illalla auto lähtee Hämeenlinnasta 1/2 7 tienoissa iltajunien tultua. Näin voi Hauholta tehdä esim. Helsingin matkan yhdessä päivässä. Täten on poistettu ikävä haitta, joka tähän asti on ollut Hauholle päin matkustaville, nimittäin ikävät ja rasittavat hevoskyydit. Sillä auto voi ottaa 20 henkeä matkustajia ja heidän matkatarpeensa ja kulkee tämän matkan n. 1 1/2 tunnissa. Maksut tältä matkalta lasketaan mahdollisimman alhaisiksi. Sunnuntaisin tulee auto tekemään huvimatkoja sopimuksen mukaan.

Lääninhallitus alkoi pitää yllä automobiilirekisteriä vuonna 1922. Rekisteriin vietiin myös jo edellisinä vuosina käyttöönotetut autot. Omnibus- eli linja-autot merkittiin rekisteriin luokkaan "Kuorma-autot, myös henkilöliikennettä varten". Seuraavassa on tietoja ensimmäisistä omnibus-autoista. Rekisteritiedoista on mainittu auton omistaja, merkki, rekisterinumero, kuljettaja ja rekisteröintipäivä.

Sahalahden Auto O.Y., Vomag, rek.no H.32, kuljettaja Urho Nikolai Niemi, Längelmäki, os. Sahalahti, 29/7.1922

Pälkäneen Auto O.Y., Peugeot, rek.no H.33, kuljettaja Viljo Niemi Luopioinen, os. Pälkäne Onkkaala, 29/7.1922

Pälkäneen Auto O.Y., Ford, rek.no H.34, kuljettaja Viljo Salminen Pälkäne, 29/7.1922

Vehoniemi & Nieminen, Peugeot, rek.no H.154, kuljettaja Yrjö Rantanen, 20/9.1922

Luopioisten Auto Oy, Ford, rek.no H.167, kuljettaja Einar Tuukkanen Aitoo, 28/9.1922

Janne Kalin ja Oskari Varsila, M.A.N, rek.no H.191, 24 henkilöä, kuljettaja Alfred Laaksonen Puutikkala, 21/10.1922

Hauhon Autoyhtymä, Horch, rek.no H.194, 20 henkilöä, kuljettaja Einar Anton Alm, Hauho k.k., 12/10.1922

Luopioisten ja Pälkäneen Auto O.Y:t olivat vuoden 1922 aikana hankkineet jo ensimmäiset T-mallin Fordit, josta tuli seuraavien vuosien yleisin linja-automerkki.

Maatalousnäyttelyyn  

Junien, laivojen ja autojen yhteistyö teki mahdolliseksi aikaisempaa suurempien tapahtumien järjestämisen. Vuoden 1922 alueellinen suurtapahtuma oli juhannuksen tienoilla järjestetty Tampereen maatalousnäyttely, johon tuli väkeä ympäri maata. Eri kulkumuotojen aikatauluja sovitettiin yhteen ja ylimääräisiä vuoroja ajettiin.

Luopioinen-laiva kulki edelleen Aitoon ja Hämeenlinnan väliä. Laivareitti oli varsinainen runkolinja, koska laivalla kulkivat Aitoon ja Pälkäneen välin myös Tampereelle matkustavat. Pälkäneeltä jatkettiin autolla Tampereelle. Lähtöaika Aitoosta oli todella aikainen, aamuyöllä klo 2.45.

Ilmoitus, Helsingin Sanomat 18.6.1922 sivu 14, 21.6.1922 sivu 12

Höyryalus Luopioinen lähtee joka arkipäivä Aitoosta klo 2,45 a.p Hämeenlinnasta klo 12,15 i.-p.

Luopioisten Höyrylaiva O.Y.

Helsingin Sanomat 13.6.1922 sivu 1

Aitoo - Luopioinen, Aitoo - Vahdermetsä

Luopioisten höyrylaiva ja auto oy

Ilmoitus, Aamulehti 20.6.1922 sivu 3

Luopioisten auto kulkee linjalla Tampere-Kangasala-Pälkäne edestakaisin joka päivä.

Lähtee Pälkäneeltä klo 6 ap. Tampereelta isoltatorilta klo 2,20 ip. ottaen ja jättäen matkustajia ja tavaraa kaikkialla matkan varrella.

Auto tapaa aamuin ja illoin Pälkäneellä Luopiois-laivan.

Ilmoitus, Aamulehti 20.6.1922 sivu 12

Höyryvene Luopioisen kulkuvuorot Tampereen näyttelyjen ajan kesäk. 21-30 p:nä v. 1922

Tervaniemestä joka arkip. kello 6,45 ap.

Tervaniemestä joka arkip. kello 10 ap.

Orivedeltä joka arkip. kello 4,20 ip.

Juhannusp. ja sunnuntaina yhden kerran Tervaniemestä klo 3,30 ap. ja takaisin Orivedeltä klo 7,30 ip.

Ilmoitus, Aamulehti 20.6.1922 sivu 12

Sahalahden Auto kulkee Maatalousnäyttelyn ajan joka päivä.

Matkustusvaihtoehdot Pälkäneen ja Tampereen välillä lisääntyvät loppukesästä: elokuun lopulla oli mahdollisuus kulkea Tampereelle myös henkilöautolla. Tämä liikenne loppui kuitenkin jo samana vuonna.

Ilmoitus: Luopioisten auto, Aamulehti 22.8.1922 sivu 12

Henkilöautoliikenne Pälkäne-Tampere aloitetaan ensi kerta keskiviikkona 23 p. klo 7 ap. Tampereelta takaisin klo 4 ip.

Leo Seppälä

T-Fordilla liikenteeseen  

Ensimmäiseksi hankitut autot (Vomag, Peugeot, M.A.N, Horch) olivat varsin järeää tekoa ja painavia. Liikennöinti kohtasi monta vaikeutta. Autojen hankinta yhtiöiden nimiin osoittautui viisaaksi ratkaisuksi. Autot osoittautuivat liian raskaiksi olemassa oleville teille. Liikennöintiaika jäi melko lyhyeksi. Keväällä päästiin liikkeelle, kun tiet kantoivat talven jäljiltä. Kulku loppui syyssateisiin. Ja katkesi kesällä, jos sade pehmitti tien tai auto teki tenän. Tiet eivät kestäneet. Isojen autojen liikkeellä pito osoittautui ylivoimaiseksi. Niinpä yhtiöt lopettivat toimintansa yhden tai kahden kesäkauden jälkeen. Isot autot jäivät isännille tavarankuljetukseen.

Ensimmäisten autojen tilalle hankittiin kevyempiä autoja. Luopioisten Auto Oy ja Pälkäneen Auto O.Y. olivat hankkineet jo vuonna 1922 myös yhdet Ford-merkkiset autot. Nämä sopivat huomattavasti paremmin Luopioisten teille. T-Fordin rakenne oli yksinkertainen ja käyttökustannukset olivat aikaisempiin autoihin verrattuna edulliset. T-Fordin kuorma-auton hinta oli 24000 mk vuonna 1923 (Viitaniemi). Vuosina 1923-24 olivat henkilöliikenteeseen Luopioisissa rekisteröidyt kuorma-autot yhtä lukuunottamatta Fordeja:

Viljo Niemi, Fiat T.P.o 53, rek.no H.226, 15 henkeä, 2/5.1923

Juho Henrik Viitanen, Ford, rek.no H.245, kuljettaja Leevi Viitanen Luopioinen Matinoja, 15/5.1923

Luopioisten Osuuskauppa r. l., Ford, rek.no H.375, kuljettaja Niilo Feliks Mäkinen Rautajärvi, 9/8.1923

Lauri V. Palmu, Ford, rek.no H.376, Yrjö Rantanen, Luopioinen, 11/8.1923

Yrjö Rantanen, Ford, rek.no H.428, 31/1.1924

Talveksi Tampereelle  

Kesällä Luopioisista pääsi jo Pälkäneelle linja-autolla. Talvella tieolot Luopioisissa olivat huonot ja estivät liikenteen. Niinpä monet ensimmäisistä autoilijoista siirtyivät talvikaudeksi Tampereelle, jossa pystyttiin ajamaan talvellakin.

Luopioisista kotoisin oleva Viljo Niemi oli aluksi Pälkäneen Auto O.Y:n kuljettajana. Vuoden 1923 keväällä hän hankki itselleen Fiat -auton, jolla hän ajoi kesän 1923 Sahalahden ja Tampereen väliä. Syksyllä hän siirtyi pysyvästi Tampereelle, jossa hän alkoi liikennöidä keskustan ja Pispalan välillä. Seuraavan vuoden alussa hän hankki kaksi uutta autoa ja jatkoi linjaansa Lielahteen.

Viljo Niemi, Fiat T.P.o 53, rek.no H.226, 15 henkeä, 2/5.1923

Viljo Niemi, Ford, rek.no H.422, 4/1.1924 (myyty 1/10.1924 Heikki Syväselle)

Viljo Niemi, Ford, rek.no H.423, 4/1.1924 (myyty 28/4.1925 autonkuljettaja Yrjö Lehtoselle Pälkäne)

Viljo Niemi joutui kuitenkin jo ennen kesää 1925 myymään molemmat autonsa ja kaupunkiliikenne loppui hänen osaltaan siihen.

Johan Henrik Viitanen Luopioisten Matiojalta osti Helsingistä Korpivaaralta Fordin 1923. Samalla keskimmäinen poika Leevi sai autokouluopetuksen. Tästä alkoivat Viitasen veljesten Laurin, Leevin ja Antonin pitkäaikaiset linja-autoilijan urat.

Ensimmäisen kesän 1923 Leevi ja Lauri Viitanen ajoivat vuoropäivinä Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Talveksi isä Juho Viitanen oli hakenut liikenneluvan Tampereelle Kauppatorin ja Vuohensillan välille.

Liikennöitsijä Lauri Viitanen muistelee Luopioisten liikennettä vuonna 1923. Äänite on sivustolta Koskesta voimaa.

Leevi ja Lauri ajoivat talven Tampereella ja palasivat kesäksi 1924 takaisin Luopioisten linjalle. Syksystä Lauri Viitanen siirtyi kokonaan Tampereelle, kun hän sai luvan Kauppatori - Viinikka -linjalle.

Liikennöitsijä Lauri Viitanen kertoo linja-autoliikenteestä Tampereella 1920-luvulla. Äänite on sivustolta Koskesta voimaa.

Lauri Viitanen hankki Viinikan linjalle toisen auton vuonna 1925. Sopivien autojen hankinta ei ollut helppoa, niinpä auto olikin harvinaisempi Fisher. Kuljettajakin oli saksalaissyntyinen, Albert Stüber. Samana vuonna myös Leevi hankki kaksi autoa, joten Viitasilla oli jo neljä autoa:

Juho Henrik Viitanen, Ford, rek.no H.245, kuljettaja Leevi Viitanen Luopioinen Matinoja, 15/5.1923

Lauri Viitanen, Fisher, rek.no H.1612, 22 henk., 26/10.1925 (Siirtynyt Viinikan Auto Oy:lle 8/1.27)

Leevi Viitanen, Chevrolet, rek.no H.1621, 18 henk., 18/11.1925 (Siirtynyt Viinikan Auto Oy:lle 8/1.27)

Leevi Viitanen, Chevrolet, rek.no H.1838, 18 henk., 14/5.1926 (Siirtynyt Viinikan Auto Oy:lle 8/1.27)

Kilpailu Viinikan linjalla kävi kuitenkin vuoden 1926 aikana niin kovaksi, että Viitaset joutuivat luovuttamaan ja myymään uusimmat kolme linja-autoa Viinikan Auto Oy:lle vuoden 1927 alussa. Tämä ei kuitenkaan lannistanut veljeksiä, vaan autoilu jatkui. Lauri Viitanen selvisi Viinikan liikenteen tappioista ja sai heti seuraavana vuonna 1928 luvan Kauppatori - Uusikylä -linjalle. Vuoden lopulla autoja oli taas jo kolme.

Lauri Viitanen, Chevrolet, rek.no H.4005, 15 henk. 26 hv. 1785 kg, 2/4.28

Lauri Viitanen, Chevrolet, rek.no H.2957, 14 henk. 28/4.28 (alkup.omistaja Martti Asp, Pohj. Pirkkala 16/5.27)

Lauri Viitanen, Chevrolet, rek.no H.5075, 13+1 henk. 35 hv. 1785 kg, 27/8.28

Lauri Viitanen jatkoi aina vuoteen 1957, jolloin kaupunkilinjat siirtyivät Tampereen kaupungille. Autoja oli silloin 11. Tämän jälkeen yritys keskittyi tilausliikenteeseen aina vuoteen 1985 saakka, jolloin yritys siirtyi Länsilinjat Oy:lle. Liikennöintiä kesti siis yli 60 vuotta.

Nuorin veljeksistä, Anton Viitanen, aloitti vuonna 1927 Vuohenojan linjalla yhdessä Leo Grönforsin kanssa:

Anton Viitanen ja Leo Grönfors, Chevrolet, rek.no H.3664, 15 henk., 19/9.27

Linjaa pidennettiin pian Messukylään ja Vehmaisiin ja autoja hankittiin lisää.

Anton Viitanen ja Leo Grönfors, Chevrolet, rek.no H.3985, 15 henk. 26 hv. 1900 kg, 23/3.28

Anton Viitanen ja Leo Grönfors, Chevrolet, rek.no H.2130, 13 henk + kulj., 9/7-29

Pian Grönfors muutti pois ja linjat jäivät Antonille. Myöhemmin Anton Viitasella oli linjoja myös Aitolahteen ja Teiskoon yhdessä Frans Kovasen kanssa. Anton Viitasen linjat siirtyivät vuonna 1972 Kovaselle ja Eino Myllymäelle. Autoja oli enimmillään kymmenkunta. Nuorin veli Antonkin ehti olla linjoilla 45 vuotta.

Luopioisten kirkonkylän Sepänmäestä kotoisin oleva Yrjö Rantanen jakoi autoilun alkuvaiheet Viitasen veljesten kanssa. Oltuaan ensin pari vuotta Vehoniemi & Niemisen ja Palmun autonkuljettajana hän hankki oman auton vuoden 1924 alussa:

Yrjö Rantanen, Ford, rek.no H.428, 31/1.1924 (Siirtynyt Lauri Viitaselle 2/2.26)

Yrjö Rantanen sai autolleen vuoden 1924 alusta luvan Kauppatorin - Vuohenojan linjalle, samalle linjalle kuin Viitaset. Rantanen hankki seuraavana vuonna vielä toisenkin auton

Yrjö Rantanen, Ford, rek.no H.876, 19/2.1925, kuljettaja myös Jaakko Palmgren

Vuoden 1926 alussa Rantanen myi vanhemman autonsa Lauri Viitaselle. Rantanen hankki myös henkilöauton vuonna 1928, jolla hän on ehkä ajanut taksia.

Yrjö Rantanen, Ford henk.auto, rek.no H.5114, 4 henk. 4/9.28

Yrjö Rantanen palasi myöhemmin Tampereelta takaisin Luopioisiin, missä hän toimi mm. remonttimiehenä.

Pertti Haataja on kirjoittanut Yrjö Rantasesta ja hänen perheestään Kukkian Lehdessä julkaistussa artikkelissaan (Kukkian Lehti 2007, sivut 28-33, Pertti Haataja: Sepänmäen savut osa 1).

Yrittäjät  

Kaikki eivät kuitenkaan siirtyneet kaupunkiliikenteeseen. Luopioisista piti päästä läänin pääkaupungin Hämeenlinnan ohella Tampereelle ja myös junayhteyden päähän Orivedelle.

Autoilijat hakivat parhaiten kannattavia reittejä. Aluksi samalla autolla voitiin ajaa vuoropäivin Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Tampereen yhteydet alkoivat ensin Aitoosta, josta aluksi voitiin kulkea Luopioinen -laivalla Pälkäneen Onkkaalaan, mistä jatkettiin autolla. Parin vuoden kuluttua Tampereen liikenteen lähtöpaikaksi tuli Luopioisten kirkonkylä. Osa Hämeenlinnaan suuntautuvista linjoista kulki Pälkäneen kautta, osa taas Tuuloksen kautta. Ensimmäiset autot Hämeenlinnaan lähtivät Puutikkalasta, josta ajettiin Tuuloksen kautta Hämeenlinnaan. Pian päästiin Hämeenlinnaankin lähtemään Luopioisten kirkonkylästä.

Yrittäjiä oli monta. Samoin siis kilpailua matkustajista. Auton hankkimiseksi oli otettava velkaa. Jokaiseen autoon ei riittänyt matkustajia. Monen yritys jäi vuoden tai parin mittaiseksi. Linjasta oli luovuttava ja auto oli myytävä pois.

Vuoden 1925 aikana Chevrolet nousee Fordin rinnalle rekisteröinneissä. T-Fordit eivät enää täyttäneet vuoden 1926 määräyksiä. Luopioisten ensimmäiset Chevroletit ostivat Frans Ojala ja Matti Lehtelä.

Chevroletin hinta oli kaksinkertainen T-Fordiin verrattuna: T-Fordin sai 20000 markalla, kun Chevroletista joutui maksamaan 40000 markkaa. Hintaerosta huolimatta Chevroletista tuli yleisin omnibus-merkki 20-luvun toisella puoliskolla, sillä Chevrolet tarjosi liikennöitsijälle enemmän kuljetuskykyä ja matkustajille mukavemman kyydin.

Ongelmiakin liikenneyrittäjällä oli. Yrittäjiä oli monta. Kaikille ei riittänyt kuljetettavia. Taksat oli määritelty liikenneluvassa. Esimerkiksi 50 penniä kilometri. Ja Chevroletin hankintahinta ja bensa oli maksettava.

Vuosien 1925-26 aikana uusia yrittäjiä ilmaantui Luopioisissa kymmenkunta. Monella omnibus-liikenne jäi yhteen autoon ja kahteen vuoteen.

Frans Ojala, Valfrid Virtanen, Otto Mäkinen ja Kalle Rihkajärvi, Luopioisten Osuuskauppa, Matti Lehtelä, K. K. Pätiälä, K. Jokinen ja T. Rantti, Vilho Niemi, Luopioisten Autoyhtiö, Väinö Maula: kaikille on vuosien 1925-29 aikana rekisteröity vähintään yksi omnibus-auto.

Yksi auto, kaksi vuotta  

Kyynärön kauppias Valfrid Virtanen osti vuonna 1925 Laitikkalan Autoyhtymän konkurssipesältä m/1923 T-Fordin:

Valfrid Virtanen, Ford, rek.no H.233, kuljettaja Juho Siltanen Luopioinen, 25/5.1925)

Kätevänä miehenä Valfrid teki autoon uuden korin ja maalasi auton viinimarjanpunaiseksi. Säännöllistä linjaliikennettä ei Virtanen tiettävästi harjoittanut.

Otto Mäkinen ja Kalle Rihkajärvi Luopioisista aloittivat vuonna 1925 Fordillaan liikennöinnin vuoropäivinä Hämeenlinnaan ja Tampereelle. Auton he ostivat Laitikkalan Vilho Sarjaselta:

Koneenkäyttäjä Otto Mäkinen ja Kalle Rihkajärvi, H.556 Henkilöauto Ford, rek.no h.556, 14 henkilöä, 4/6.1925 (alkup. omistaja Vilho Sarjanen, Pälkäne Laitikkala, 27/5.1924

Kahden ajokauden jälkeen ajo loppui ja auto myytiin O.Y. Luopioisille kuorma-autoksi vuonna 1927.

Luopioisten Matti Lehtelä aloitti pitkän autoilijan uransa keväällä 1925 hankkimallaan Chevroletilla. Hämeen läänin maaherra myönsi Lehtelälle 24.9.1925 liikenneluvan N:o 4753 linjalle Luopioinen-Tuulos-Vanaja-Hämeenlinna (Helminen).

Matti Lehtelä, Chevrolet, rek.no H.1281, 13 henk., 10/6.1925

Matti Lehtelä joutui jo seuraavana vuonna luopumaan Hämeenlinnan linjasta ja myymään auton Luopioisten autoyhtiölle. Hän osti tilalle henkilöauton Rautajärven kartanon Lauri Pätiälältä ja alkoi ajaa taksia.

Luopioisten Autoyhtiö, Chevrolet, rek.no H.1281, 13 henk., kuljettaja Väinö Rihkajärvi, 14/5.1926. Poistettu rekisteristä 14/10.29. (Lyijykynämerkintä: K.K. Pätiälä.)

Pätiälä Lauri, henkilöauto Ford, rek.no H.566, 4 henkilöä, 30/5.1924. Siirtynyt autonkulj. Matti Lehtelälle, Hämeenlinna (vuokra-ajo), 26/6.26. Poistettu 10/10.29.

Risto Helminen on Holja -kirjassaan kertonut enemmän Matti Lehtelän autoilijan urasta.

K. Jokinen ja T. Rantti hankkivat vuonna 1926 Chevroletin, jolla he liikennöivät kaksi vuotta. Hauhon Erkki Väkeväinen osti auton ja aloitti oman linja-autoliikenteensä Hauhon ja Hämeenlinnan välillä.

Työnjoht. K. Jokinen Kangasala ja autonkulj. T. Rantti, Luopioinen Puutikkala, Chevrolet, rek.no H.1996, 31/5.1926 (myyty 8/6.1928 Erkki Väkeväiselle, Hauho)

Osuuskauppa  

Luopioisten Osuuskauppa hankki jo vuonna 1923 ensimmäisen linja-autonsa, jolla se hoiti henkilökuljetuksen ohella tavarakuljetuksia. Ensimmäisenä kuljettajana vuosina 1923-24 on ollut Niilo Mäkinen Rautajärveltä. Vuonna 1925 kuljettajaksi on rekisteriin merkitty Janne Ahola, jonka autoilijan ura kesti aina vuoteen 1948.

Luopioisten Osuuskauppa r. l., Ford, rek.no H.375, kuljettaja Niilo Feliks Mäkinen Rautajärvi, 9/8.1923

Luopioisten Osuuskauppa r. l., Ford, rek.no H.375, kuljettaja Janne Ahola Luopioinen Kantola 5/6.1925

Luopioisten Osuuskauppa liikennöi Orivedelle. Oriveden kautta päästiin myös rautatieyhteyteen.

Aaamulehti n:o 292 lokakuu 29 vuonna 1927 (näköispainos, ilmoitus)

Luopioisten Osuuskauppa r.l..

Oma auto välittää liikennettä Luopioinen - Orivesi. Kuljettaa matkustajia ja tavaraa.

Osuuskauppa hankki 1928 uuden Chevrolet -"sekajunan", jossa oli tilat 9 matkustajalle ja lava tavarankuljetukseen:

Luopioisten Osuuskauppa r.l., Chevrolet, rek.no H.5248, 9 henk. 26 hv. 1925 kg, 2/10.28

Frans Ojala ja Aitoon linja  

Aitoossa Frans Ojala hankki Chevrolet -omnibus-auton keväällä 1925:

Frans Ojala Luopioinen Kouvala, Chevrolet, rek.no H.1071, 6/5.1925

Ojala ajoi muiden tavoin vuoropäivin Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Uudella autolla liikenne kannatti ilmeisen hyvin, sillä kerrotaan auton maksaneen itsensä jo saman ajokauden aikana.

Frans Ojala joutui kuitenkin sairauden takia luopumaan linja-autoilusta. Vuonna 1927 keväällä hän myi autonsa maanviljelijä Väinö Maulalle Luopioisista.

Ojala ajoi linja-autosta luopumisen jälkeen pari vuotta taksia. Hänellä ehti olla taksissa kaksikin autoa:

Frans Ojala, Chevrolet rek.no H.1215 h-a, 4 henk. 11/1.1927 (aikaisempi omistaja maanviljelijä Kaarlo Hinkkala Kuhmalahti Puntarinkylä, 29/9.27).

Ojala myi tämän auton teurastaja A. Vesaselle Luopioinen Aitoo 30/8.1927

Ojala osti tilalle toisen henkilö-auton:

Frans Ojala henk.auto Chevrolet rek.no H.3302, 5 henk. 25/6.27

Ojalan kuoleman jälkeen 1929 hänen vaimonsa Aili jatkoi taksiajoa. Frans ja Aili Ojalan poika Pauli Ojala teki myöhemmin pitkän päivätyön linja-autonkuljettajana.

Akseli Vesanen Aitoosta alkoi ajaa postia Tampereelta Luopioisiin Ojalalta ostamallaan henkilöautolla (Säpyskä).

Vesanen A teurastaja Luopioinen Aitoo, Chevrolet rek.no H.1215 h-a, 4 henk. (ostettu Ojalalta 30/8.1927)

Vesanen vaihtoi seuraavana vuonna autoa:

Vesanen Aleksi postinkuljettaja Aitoo, henk.auto Ford, rek.no H.3682, 4 henk. 20 hv. 850 kg 11/7.28 (aikaisempi omistaja Autokauppa Oy Tampere, 29/9.27)

Väinö Maula osti siis Ojalan linja-auton ja jatkoi liikennöintiä linjalla Aitoo - Pälkäne - Hämeenlinna.

Väinö Maula Luopioinen Aitoo, Chevrolet, rek.no H.1071, 11/5.1927 (aikaisempi omistaja Frans Ojala, 6/5.1925)

Maula rekisteröi seuraavana vuonna yo. auton kuorma-autoksi 9/3.1928.

Vuonna 1928 Maula hankki uuden Chevroletin:

Väinö Maula maanvilj. Luopioinen Aitoo, Chevrolet, rek.no H.4572, 14+1 henk. 26 hv. 1950 kg, 19/6.1928

Maulan konkurssin jälkeen vuonna 1930 linja siirtyi Ville Timoseffille. Ville Timoseffillä oli vuonna 1935 ilmeisesti kaksikin linjaa Aitoosta, linjan Aitoo - Pälkäne - Hämeenlinna lisäksi linja Aitoo - Hattula - Hämeenlinna. Nämä linjat siirtyivät Eino Holmalle vuonna 1935. Eino Holma palasi takaisin Luopioisiin Helsingistä, missä hän oli ajanut taksia Buickilla vuodesta 1927.

Aitoon linjat siirtyivät Kalle Pekolalle vuonna 1940. Pekola osti Eino Holman uudemman vm. 1937 Chevrolet BT 185", rek.no. H-5495. Sota-aikana Pekola ilmeisesti lopetti toisen Aitoon linjan. Uudempi Chevrolet otettiin Pekolalta mukaan sotaretkelle:

Chevrolet BT 185", vm. 1937, 24 ip., H-5495, jatkosota SA 30202 ("SLHS 2009", s.114).

Seuraavan kerran linja Aitoo - Pälkäne - Hämeenlinna siirtyi uudelle liikennöitsijälle vuonna 1946, tällä kertaa Velj. Vekka Liikenne Oy:lle. Mukana tuli vm. 1935 Reo:

Reo 2L 190", vm. 1935, 24 ip., H-3576, ("SLHS 2009", s.101).

Aitoon linjaa ajettiin jossain vaiheessa myös toisella Reolla, vuonna 1936 Pekolalta ostetulla m/1934 "Aitoolaisella", rek.no. H-756.

Kirjassaan "Sota-Volvon matkassa" Stuart Köhler kertoo myös Vekan Aitoon linjasta (Sota-Volvo on Vekan entisöity sodanaikainen sairaankuljetusauto):

Erityisesti Aitoon linjalla oli tavarankuljetusta. Oletettavasti tästä syystä Aitooseen ajettiinkin joskus sodan jälkeen kuorma-autolla. Vekalla oli Chevrolet m/1938 kuorma-auto, jonka lavalla oli vanerikoppi. Tällä Aitoossa asuva Sakari Vesanto kuljetti matkustajiakin Aitooseen.

Sota-Volvosta tuli sodan jälkeen Vekan "seiska". Siihen asennettiin Buickin moottori.

Kun 1950-luvulla alettiin saada uutta kalustoa, Seiska siirrettiin pysyvästi Aitoon linjalle. Volvoa varten Jaakko Vekka rakennutti Aitooseen tallinkin. Aikataulu oli sellainen, että auto lähti varhain aamulla Aitoosta ja lähti klo 13.30 iltapäivällä takaisin. Tätä linjaa Volvo ajoi pääsääntöisesti siihen saakka kunnes se poistettiin liikenteestä vuonna 1961. Tähän pättyyi myös Hämeenlinna - Pälkäne - Aitoo linjan liikenne, sillä kukaan ei halunnut ottaa huonosti kannattavaa linjaa.

Kuskina mainitaan myös "Aitoon Asseri": hän lienee Asser Tuominen, joka ajoi Luopioisissa taksiakin.

K.K. Pätiälä ja Luopioisten Autoyhtiö  

Kantolan kartanon Kaarlo Kustaa Pätiälä tuli vuoden 1925 syksyllä mukaan linja-autoliikenteen harjoittajaksi:

K.K. Pätiälä, Ford, rek.no H.1568, 10 henk., kuljettaja J. Heikki Lindqvist Padasjoki Auttoinen, 16/9.1925 10 henk.

Luopioisten Autoyhtiö, joka tiettävästi oli K.K. Pätiälän omistuksessa, osti Matti Lehtelältä Chevroletin vuonna 1926:

Luopioisten Autoyhtiö, Chevrolet, rek.no H.1281, 13 henk., kuljettaja Väinö Rihkajärvi, 14/5.1926. Poistettu rekisteristä 14/10.29. (Lyijykynämerkintä: K.K. Pätiälä.)

Luopioisten Autoyhtiö hankki vuonna 1928 kaksi Chevroletia lisää:

Luopioisten Autoyhtiö, Chevrolet, rek.no H.3840, 14 henk. 26 hv. 1670 kg, 5/1.1928 (aikaisemmin Turun ja Porin läänissä T.3354. Poistettu 1/1.30)

Luopioisten Autoyhtiö, Chevrolet, rek.no H.5321, 13 henk. 26 hv. 1900 kg, 31/10.1928

(Tämä Chevrolet linja-auto, tunnusmerkki H.5321 oli K.K. Pätiälän pakkohuutokaupassa maaliskuussa 1931.)

K.K. Pätiälä hankki vuonna 1929 omiin nimiinsä toisen linja-auton, Chevroletin:

Tilanomist. K.K. Pätiälä Luopioinen Rautajärvi, Chevrolet, rek.no H.1128, 12 henk., 29/5.1929

Vilho Niemi  

Vilho Niemi Luopioisten Aitoosta aloitti vuonna 1926 henkilöautolla liikenteen Aitoosta Laitikkalan kautta Hämeenlinnaan (Säpyskä).

1/7.1926 Vilho Niemi taloll. pka Luopioinen, Ford henk.auto, rek.no H.1158, 4 henk. (aikaisempi omistaja pika-ajuri Juho Koskinen Hämeenlinna 18/5.1925)

Vuonna 1927 hankki Vilho Niemi ensimmäisen linja-autonsa käytettynä Hauhon Adolf Sarénilta.

8/2.1927 Vilho Niemi Luopioisista, Ford, rek.no H.1022 (aikaisempi omistaja maanvilj. Adolf Saren, Hauho Hyvämäki 29/4.1925)

Niemi laajensi liikennöintiä nopeasti. Jo vuoden 1927 syksyllä hän hankki uuden Rochet-Schneiderin ja seuraavana vuonna kaksi uutta Chevroletia. Uusimman näistä hän tosin myi vuonna 1929 Lauri Eskolalle ja osti tilalle Fordin.

Vilho Niemi Luopioinen, Rochet-Schneider, rek.no H.3643, 21 henk. 45 hv. paino 3500 kg, 10/9.1927. Poistettu 31/12.28.

Vilho Niemi Luopioinen, Chevrolet, rek.no H.4838, 13+1 henk. 35 hv. 1900 kg, 14/7.1928

Vilho Niemi Luopioinen, Chevrolet, rek.no H.5267, 13 henk. 1900 kg, 9/10.1928

(myyty autonkulj. Lauri Eskolalle, Luopioinen Aitoo, uusi konealusta, 12 henk. 6-sil. 46 hv. 2160 kg, 22/8.1929)

Vilho Niemi Luopioinen, Ford, rek.no H.2724, 11 henk + kuljett. 12/8.1929

Niemen Rochet-Schneider kiinnittää huomiota. Chevroletiin verrattuna se on melko suuri ja todennäköisesti huomattavasti kalliimpikin. Jostakin syystä se on poistettu rekisteristä jo runsaan vuoden kuluttua hankinnasta.

Viimeisimpään Chevroletiin H.5267 on ilmeisesti vaihdettu uusi moottori ja myyty pois. Sekin ollut Niemellä vain yhden vuoden. Onkohan näiden molempien autojen kanssa voinut olla niin huonoa tuuria, että eivät ole kestäneet?

Niemi luopui 30-luvun alkupuolella Luopioisten linjoistaan ja muutti Hämeenlinnaan. Vilho Niemi aloitti uudelleen liikennöinnin vuonna 1949, nyt Urjalan ja Hämeenlinnan välillä (Säpyskä).

Talousvaikeuksia  

Vuosi 1930 merkitsi muutoksia linja-autoliikenteessä niin Luopioisissa kuin ympäristössäkin. Matkustajien määrä väheni. Lama-ajan mukanaan tuomat konkurssit pakottivat monen liikennöitsijän lopettamaan linja-liikenteen. Samaan aikaan linja-autoja koskevat määräykset tiukentuivat. Liikennelupien myöntämistä valvottiin tarkemmin. Autojen rakenteelta vaadittiin enemmän. Tämä karsi pois sivutoimiset liikenteen harjoittajat. Linjaliikenne siirtyi siihen erikoistuneille yrittäjille.

Linja-autoliikenne oli vaikeuksissa kuten alla olevasta Hämeenlinnnan linja-autoaseman johtajan haastattelun katkelmista käy ilmi.

Matkailuliikenne linja-autoilla on tänä keväänä ollut hiljaista, Hämeen Sanomat 29.5.1930 sivu 2

Autojen kunto vuosi vuodelta parantunut...

Johtaja Väinö G. Ollikainen: Nykyisin on Hämeenlinnasta säännöllinen linja-autoliikenne kaikkiin Hämeenlinnan lähikuntiin, vieläpä useihin etäiseempiinkin kuntiin, kuten Padasjoelle, Pälkäneelle, Toijalaan, Lopelle ja Luopioisiin... Kilpailu on vienyt siihen, että usealla linjalla liikennöi monta autoa. Onpa linjoja, joilla on 4-5 autoa.... Tämä kevät on kuitenkin ollut varsin vaikea linja-autojen omistajille, sillä liikenne on ollut heikkoa....

Ongelmista huolimatta autot kuitenkin kulkivat kuten seuraavasta Väkeväisen ilmoituksesta käy ilmi.

Ilmoitus, Hämeen Sanomat 29.5.1930 sivu 1

Linja-auto Hauho-Hämeenlinna

Lähtee joka arkipäivä Hauholta klo 6 ja Hämeenlinnasta takaisin klo 13, saapuu Hauholle klo 14,15.

E. Väkeväinen

Luopioisissa oli 1920-luvun lopulla useamman auton liikennöitsijöitä käytännössä kaksi: Vilho Niemi ja Luopioisten Autoyhtiö / K.K. Pätiälä.

Linja-autoliikenteen harjoittajista K.K. Pätiälä meni konkurssiin, samoin Väinö Maula. Myös Vilho Niemellä ilmeisesti oli sen verran velkaa, että hänkin joutui luopumaan linjoistaan.

Tilaa tuli uusille yrittäjille kuten Janne Aholalle Tampereen linjalle ja Juho Laineelle Hämeenlinnan linjalle.

Vuonna 1930 siirrettiin myös Automobiilirekisterin ylläpito Lääninhallitukselta nimismiehille. Tähän asti Hämeen läänin kaikkien autojen rekisteröintitiedot olivat ollet yksissä kansissa, josta näiden sivujen rekisteritiedot on kerätty.

Lähteet  

• Automobiilirekisteri 1922-1929 Ao:1 - A:o19, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Hämeen Lääninhallitus, Lääninkansia
• Helminen Risto: "Holja - toimintaa ja toimijoita" Hämeenlinna 2010.
• Rajasalo Jorma - Kurkinen Jari: "Talvi- ja jatkosodan linja-autot" Suomen Linja-autohistoriallinen Seura r.y., Lahti 2007, ISBN 978-952-99779-1-8). Viite "SLHS 2009".
• Säpyskä, Ossi: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet ISBN 952-90019-3-2 Pirkanmaan autoalan veteraanit ry 1988