www.sukuvika.fi - Karin sivut
Kyynärön paikallishistoriaa - ihmisiä, taloja, autoilua.
Rautajärven ja Kantolan kartanoiden historiaa
Rautajärven ja Kantolan kartanot ovat alunperin kuuluneet Sääksmäellä sijaitsevan Lahisten kartanon alaisuuteen. 1600-luvun alussa kartanot siirtyivät De la Motte -suvulle.
| 1420, 1440 |
Lahisten kartanon omistajista tunnetaan rälssimies Olavi Juhonpoika (SKS). |
| 1455 |
Lahisten kartanon omistaja tuomari Olof Tavast, ennen vuotta 1455-1460 (SKS). |
| 1461 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja Olof Tavastin vävy laamanni Erik Bitz, Olof Tavastin ainoan perijän Märtä Olofintyttären mies. (SKS). |
| 1480 |
Padankoski mainitaan ensimmäisen kerran (HLTH1 sivu 718), ennen vuotta 1487 (HLTH1 sivu 788). |
| 1485 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1485-1500 kihlakunnantuomari Olof Jönsson, Erik Bitzin ja Märtä Olofintyttären tyttären Annan mies. (SKS). |
| 1500 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1500-06 laamanni Henrik Bitz, Olof Jönssonin lanko. (SKS). |
| 1506 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1506-49 Anna Tott, laamanni Henrik Bitzin leski. (SKS). |
| 1511 |
Rautajärvi mainitaan ensimmäisen kerran Henrik Bitzin kuoleman 1506 jälkeen 1511 tehdyssä pesänjaossa (AM-A). |
| 1524 |
Rautajärvi mainitaan ensimmäisen kerran (yksi talo jo 1503) Lahisten alainen lampuoti, aikoinaan jo ritari Olavi Tawastilla. Henrik Bitz nuoremman leski Anna Hansintytär Tott (HLTH1 sivu 722). |
| 1531 |
Rautajärvi mainitaan ensimmäisen kerran Anna Tottin tileissä Ruotsin Valtakunnanarkistossa. (SKS). |
| 1532 |
Rautajärvellä kaksi rälssitilaa. (SKS). |
| 1544 |
Tytär Anna Klemetintytär Hogenskild. Niilo Pietarinpoika Bielke ja toinen avioliitto, poika Hogenskild Bielke (HLTH1 sivu 722). |
| 1549 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1549-90 Anna Hogenskild, valtaneuvos Nils Bielken leski. (SKS). |
| 1550-luvulla |
Vahdermetsässä oli torppa, omistajat Sotjalan kylä ja Hyvikkälän herra Eerik Spåre (HLTH1 sivu 714). |
| 1571 |
Jöns Skytte omisti 1571 Kasiniemen lampuotitilan (HLTH1 sivu 721). |
| 1573 |
Ämmätsä oli Kyttälän kantatila. Siitä miten joutui Skytten suvulle ei ole tietoa (HLTH1 sivu 722). |
| 1577 |
Jöns Skytte ostanut verotilan (AM-A). |
| 1586 |
Hogenskild Bielkellä Kyynärön ja Vahdermetsän torpat (HLTH1 sivu 720). |
| 1587 |
Hogenskildille lisää 4 rälssiä, joista yksi oli Rautajärvi. Kyliä Kohijoki, Ämmäis, Vahdermetsä. Luopioisissa 11 taloa. (AM-A). |
| 1500-luvun lopulla |
Rautajärvellä neljä rälssitilaa. (SKS). |
| 1590 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1590-99 valtaneuvos Hogenskild Bielke. (SKS). |
| 1599 |
Rautajärven neljä rälssitilaa menetettiin kruunulle. (SKS). |
| 1600 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajaksi kenraalimajuri Samson De la Motte (k.noin 1620) (SKS). |
| 1600 |
Lahisten (kuningas Kustaan) läänityksiä (AM-A). |
| 1603 |
Rautajärvellä 4 taloa, Kantola, Kyynärö, Ämmätsa (lampuotina Lars), Vahdermetsä (AM-A). |
| 1604 |
De la Motte, paitsi Ämmätsä Skyttellä (AM-A). |
| 1606 |
Rautajärven tilat lahjoitettiin Karl ja Frans De la Mottelle. (SKS). |
| 1606 |
Kantolan kartano muodostui kahdesta De la Mottelle lahjoitetusta tilasta, jotka mahdollisesti olivat olleet vanhaa rälssiä ja menetetty kruunulle v. 1599 (ne eivät nimittäin esiinny aikaisemmin verokirjoissa. (SKS). |
| 1606 |
Kantolan kartanon omistajaksi luutnantti Frans De la Motte (k. ennen 1639) ja tämän veli ratsumestari Karl De la Motte (k.1653). (SKS). |
| 1609 |
Kyynärö torppana (AM-A). |
| 1613 |
Kustaa II Adolf (AM-A). |
| Noin 1620 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajaksi ratsumestari Karl De la Motte (k.1653) (SKS). |
| 1631 |
Kylä (AM-A). |
| 1636 |
Ensimmäinen asuja Kantolaan. Kyynärö ja Vahdermetsä torppia (AM-A). |
| 1636 |
Kantola nautti säterivapautta vuodesta 1636 (SKS). |
| 1637 |
Kantolaan säteri (AM-A). |
| 1640 |
Ltn. Frans De la Motte k. 1645 (AM-A). |
| 1641 |
Anna Dyckert (AM-A). |
| 1648 |
Kantola tilan omistaja vaihteli rouva Munck (AM-A). |
| 1653 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajaksi ratsumestari Karl De la Motte nuorempi (s.1641, k.1676), Karl De la Motte vanhemman (k.1653) poika. (SKS). |
| 1653 |
Kantolan kartanon omistajaksi ratsumestari Karl De la Motte (k.1676), Karl De la Motten k.1653 poika. (SKS). |
| 1675 |
Gabriel Melart (Melartopeus) Sääksmäen kruunuvouti, pappissukua. Lemmettylä Wallenius, Haltia Cajander, kaksi pappissukua. Ensimmäinen pappi Luopioisissa Säynäjärven isäntä papin ratsumies (AM-A). |
| 1676 |
Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistajina ratsumestari Karl De la Motten (k.1676) perilliset. Rautajärvi vuoteen 1695, Lahinen vuoteen 1701 asti. (SKS). |
| 1676 |
Kantolan kartanon omistajaksi Katarina Munck (af Fulkila) (k.1694), ratsumestari Karl De la Motten (k.1676) leski. (SKS). |
| 1682 |
Johannes Petri (AM-A). |
| 1683 |
Rautajärven tilojen lahjoitus De la Motteille peruutettiin. (SKS). |
| 1683 |
Kantolan säterivapaus peruutettiin, mutta myönnettiin Katarina Munckille elinaikaisläänitykseksi ja hänenen kuolemansa jälkeen muodostettiin säteriratsutilaksi. (SKS). |
| noin 1695 |
Rautajärven tiloista Pietilästä muodostettiin ratsutila ja Mikkola, Kollanen ja Sipilä sen augmenteiksi. (SKS). |
| 1695 |
Kantola muodostettiin säteriratsutilaksi Katarina Munckin kuoleman 1695 jälkeen. (SKS). |
| 1695 |
Rautajärven omistajana Sipi Sipinpoika 1695-1713. (SKS). |
| 1700 |
Kantolassa eikä Rautajärvellä ole torppia. (SKS). |
| 1707 |
Kantolan omistajana ratsumestari Berndt Otto Stackelberg 1707-. (SKS). |
| Isonvihan jälkeen |
Kantolan tilat otettiin yhdysviljelykseen. (SKS). |
| 1726 |
Rautajärven omistajana Erik Stoltman 1726. (SKS). |
| 1727 |
Rautajärven omistajana kruununvouti Gabriel Melartopaeus 1727-43. (SKS). |
| 1727 |
Kantolan omistajana kapteeni, veronkantokirjuri Gustav Leps 1727-30. (SKS). |
| 1731 |
Kantolan omistajana kruununvouti Gabriel Melartopaeus 1731-43. (SKS). |
| 1744 |
Rautajärven omistajana kruununvouti Gabriel Melartopaeuksen leski Anna 1744-45. (SKS). |
| 1744 |
Kantolan omistajana rehtori, kirkkoherra Gabriel Melart(opaeus) 1744-69. (SKS). |
| 1746 |
Rautajärven omistajana Gabriel ja Anna Melartopaeuksen vävy kihlakunnankirjuri Gabriel Bomberg 1746-61. (SKS). |
| 1758 |
Rautajärven tiloista Pietilän ratsutila ostettiin perinnöksi. (SKS). |
| 1758 |
Kantola ostettiin perinnöksi. (SKS). |
| 1760 |
Rautajärven tiloista Pietilän ratsutilan augmentit Mikkola, Kollanen ja Sipilä ostettiin perinnöksi. Augmentit olivat päätilan lampuotitiloina. (SKS). |
| 1761 |
Rautajärven omistajana kihlakunnankirjuri Gabriel Bombergin leski Hedvig 1761-63. (SKS). |
| 1763 |
Rautajärven omistajana Hedvigin toinen mies likvidaatiokomissaari Henrik Kellroos 1763-86. (SKS). |
| 1769 |
Kantolan omistajana Axel Fredrik Favorin 1769-99. (SKS). |
| 1787 |
Rautajärven omistajana asessori Axel Fredrik Favorin 1787-1806. (SKS). |
| 1800 |
Kantolassa torppia 26. (SKS). |
| 1800 |
Rautajärvellä torppia 20. (SKS). |
| 1800-luvulla |
Rautajärven tiloista Pietilän ratsutilan augmentit Mikkola, Kollanen ja Sipilä otettiin päätilan kanssa yhdysviljelyyn. (SKS). |
| 1800 |
Kantolan omistajana eversti Gustav Karl Palmfelt 1800-56 (Axel Fredrik Favorinin vävy). (SKS). |
| 1807 |
Rautajärven omistajana luutnantti Klaus Robert Favorin 1807-28. (SKS). |
| 1828 |
Rautajärven omistajana Klaus Robert Favorinin sisarenpoika varatuomari Axel Gustav August Palmfelt 1828-76. (SKS). |
| 1856 |
Kantolan omistajana varatuomari Axel Gustav August Palmfelt 1856-76. (SKS). |
| 1879 |
Rautajärven omistaja Axel Gustav August Palmfeltin vävy kamarijunkkari, kreivi Karl Magnus Mauritz Armfelt 1879-1890. (SKS). |
| 1879 |
Kantolan omistajana kieltenopettaja Nils Gustav Hammarén 1879-94. (SKS). |
| 1891 |
Rautajärven omistaja taloustirehtööri Karl (Kalle Antinpoika) Pätiälä (k.1919) 1891-1919. (SKS). |
| 1894 |
Kantolan omistajana Kaarlo Kustaa Pätiälä 1894-1931, Karl (Kalle Antinpoika) Pätiälän vanhin poika. (SKS). |
| 1900 |
Kantolassa torppia 35. (SKS). |
| 1900 |
Rautajärvellä torppia 23. (SKS). |
| 1919 |
Rautajärven omistajiksi Karl (Kalle Antinpoika) Pätiälän poika Lauri (k.1950) ja Salli (o.s. Sohlberg, k.1978) Pätiälä. (SKS). |
| 1931 |
Kantolan omistajana Kantolan Kartano Oy 1931-34. (SKS). |
| 1934 |
Kantolan omistajana Asutushallitus 1934-35. (SKS). |
| 1935 |
Kantola (noin 5000 ha) palstoitettiin ja tonttialueesta ja sen lähimmästä ympäristöstä muodostettiin Länsi- ja Itä-Kantolan tilat. (SKS). |
| AM-A |
Anneli Mäkelä-Alitalo, esitelmä 2.2.2010 Luopioinen Mikkolan navetta |
| HLTH1 |
Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1, Y.S. Koskimies 1985 |
| SKS |
Suomen kartanot ja suurtilat III, Eino Jutikkala - Gabriel Nikander 1945, sivut 108, 295-298. |
(Lähde: Seppo Suvanto: Tott, Anna Hansintytär (1478 - 1549), 28.11.2000 Kansallisbibliografia, viitattu 28.3.2011 http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/26/ )
| Ritari Olaf Tavastin (k.1460) |
ainoa perijä oli Märtä Olafintytär. |
| Märtä Olafintytär |
avioitui laamanni Erik Bitzin kanssa. Heillä kaksi lasta Henrik ja Anna. Henrik ja Anna perivät äitinsä Märtä Olafintyttären. |
| Henrik Bitz (noin 1548 - 1506) |
oli Suomen rikkaimpia maanomistajia. Henrik oli siis Olof Tavastin tyttären Märtän poika. |
| Anna Hansintytär Tott (1478 - 1549) |
valtarouva, maanomistaja, vihittiin valtaneuvos Henrik Bitzin kanssa 9.9.1498. Henrik Bitzin kuoleman jälkeen 1511 tehdyssä pesänjaossa Anna Hansintyttärelle tulivat mm. kolme Luopioisten Rautajärven tilaa. Pesänjakoasiakirja on ensimmäinen, missä Rautajärvi mainitaan. |
| Klemet Hogenskild (k.1512) |
oli Anna Hansintyttären toinen mies. Hänen kanssaan tytär Anna Klemetintytär Hogenskild. |
| Anna Klemetintytär Hogenskild (1513 - 1590) |
peri äitinsä Anna Hansintyttären kuoltua 1549 äitinsä koko omaisuuden. |
|
Anna Klemetintytär avioitui 1537 Nils Pederinpoika Bielken (k.1550) kanssa. |
| Hogenskild Bielke (1538-1605) |
Nils Pederinpoika Bielken ja Anna Klemetintyttären poika. |
|
Valtaneuvos. |
