Juttua Erkiltä

Tuossa päivänä eräänä soittelin Tulokkaan Erkille. Siinä sitten vaihdettiin sana jos toinenkin. Laitoin samalla juttuja muistiinkin.

Erkki Tulokas 28.1.2014

Säistä puheenollen
On sitä ennenkin ollut vuosia ettei ole tullut kunnon talvea. Vuonna 1925 ei tullut talvea. Pietilän Jussi kynti Kyynäröntarhassa tammikuussa. Oli ollut mitä parhaat kyntöilmat. Tuoresjärven Jussi muisti, että vuonna 1930 kuuden ensimmäisen viikon aikana ei ollut merkkiäkään talvesta.

Joulunviettoa Lahdentakana
Joulun aikaan Lahdentakana laitettiin pirtin lattialle toista metriä kahilaita. Pietilän veljeksetkin Jussi ja Ville kävivät kahiloilla. Kahilat haettiin järveltä isolla häkkireellä ja säilytettiin puimaladolla jouluun asti. Joku talvi silloin kun Elli piti taloa ei kahiloita saatu Pyyntilahdelta. Lähdettiin sitten hakemaan niitä Kelkanlahdelta. Lahdentaan renki Kalle Salomaa, Ahlundin Paavo ja minä. Otettiin häkkireki ja vedettiin se Kelkanlahdelle. Sieltä kahiloita reki täyteen. Sitten lähdettiin takaisin. Kalle työnsi rekeä takaa, me Paavon kanssa vedettiin edestä. Ja millä? Polkupyörillä. Oli sellainen kelijää, huurretta vähän pinnassa. Kun saatiin reki ensin liikkeelle se kulki polkupyörillä vetämällä. Kalle vähän työnteli takaa.

Jouluna Elli-emäntä teki sahdin. Vierrettä ja sokeria tonkkaan, voipaperia kannen väliin ja muurin taka käymään. Muistan kerrankin joulun alla kun oltiin ensin saunottu ja sitten avattiin sahtitonka. Ahlundin Paavo, joka asui Lahdentakana Idan kanssa puimalan puoleisessa päässä, Paavon siskon Ainon mies Virtasen Eino, joka oli poliisina Tuuloksessa, Kallioisen Heino ja Salomaan Kalle. Tiedä kuinka sahti sitten menikin kaikilla niin päähän. Virtasen Einokin sano että jo tästä kettukin kellistyy. Lähdettiin sitten jossain vaiheessa pirttiin. Lahdentakana oli eteisestä vasemmalla keittiö ja oikealla pirtti. Salomaan Kalle kävi välillä  hevosia ruokkimasta ja siinä takaisin tullessaan sitten sekos ovissa niin että aukaisikin pirtin oven sijasta eteisessä olevan kaapin oven ja oli kovasti sinne menossa. Siitä Kalle sitten saikin pitkään kuulla, että oletkos taas pirttiin menossa. Heinokin oli kotio mentyään alkanut ripustaa kuusta kattoon, se oli sellainen puolikuusi, lyhyt, joka laitettiin katosta riippuun. Oli yrittänyt ja yrittänyt mutta aina tuli kuusi ja mies alas. Signekin vasta sitten oli huomannut kuinka päissään Heino oli. Heino kun yleensä ei juuri ottanut.

Lentäjän mielipide
Kyynärönjärvi on ylhäältäpäin vaahteranlehden näköinen, sanoi Raimo Salo lentäessään sen yläpuolella. Salo oli hämeenlinnalaisen kellosepänliikkeen omistaja, joka harrasti lentämistä. Toi kerran Erkin ja Erkin kellon lentokoneella Kyynärölle, laskeutui pyörillä jäälle. Erkki kun oli töissä Hämeenlinnassa Keskustalolla.

Tuomen Marttan ja Tulokkaan Kallen talokauppa
Martta osti Tuomi Topin kanssa Vuorenmaan Tulokkaan Kallelta 1942. Marttalla oli rahat mukana ja luki ne pöytään. Rahat laitettiin Erkin koulureppuun ja Erkki viemään pyörällä rahat kirkolle. Vihervuoren Reino vahvisti kaupan. Martta oli reilu nainen. Harmitti myöhemmin kun en kehdannut pyytää kaupan yhteydessä Lemposkan puoleista maapalstaa. Martta olisi varmaan suostunut. Marttahan kuoli sitten samana kesänä, oli vasta 33 vuotta.

Valkaman Aleksi ajoi sodan aikana linjaa Hämeenlinnaan. Sekajuna oli myös, Helin Hämeenlinnasta ajoi sitä. Virtasen Reska ajoi joskus. Annanniemi joka oli karjanostaja, laittoi lihat sekajunalla Hämeenlinnaan. Se oli kun Virtasen navetassa tehtiin lahtia.

Isä Kalle Tulokas kuoli 7.6.1946, samana päivänä kun oli syntynyt. Kankaanpään Yrjö kertoi että Kalle tieso kellonajankin koska kuolisi. Aino ja Lyyli kertoivat myös, että isä oli kysellyt pitkin päivää joko kello on kaksi. Erkki sai perintönä hopeisen Pegasus-merkkisen taskukellon, avaimella vedettävän, 26 rubiinia.

Manner
Mannerista vielä. Mannerin Valppu rakennutti Kyynärölle ensimmäisen kesämökin. Viitaniemen Viljo teki sen. Viljo rakensi muutama kymmenen vuotta myöhemmin myös talon missä Erkki nyt asuu. Valppu oli ostanut Helsingistä Sturenkatu 44:stä osakkeen joka jäi pojista Kallelle. Tarkoitus oli että Lauri saa Kyynärön mökin (ja talon?). Siitä ei ollut kuitenkaan tehty papereita ja siitä tuli sitten poikain yhteinen. Lauri kun oli hermostunut jo sotahommissa talvisodan alussa hermostui vielä enemmän kun Kalle tuli mukaan omistamaan.

Rautajärveltä
Virtasen Einosta tuli mieleen kun insinöörillä oli se saha. Eino oli sahalla tapulimiehenä. Nuotion Paavo oli aika ärhäkkä päällysmies siinä. Olin poikasena usein nuotiolla kun Aino asui siellä. Weckmannin Alpo asui siinä Hippeläiselle menevän tien varressa, oli kanssa -25 syntynyt. Laskettiin Alpon kanssa semmoisella kelkalla kun siinä oli lautasahalle viertävä raide myllylle päin. Nuotio oli vihainen, jos sattu näkeen.

Siellä ladossa oli ne vanerikoneet. Ja sittenhän siellä oli se imukaasumoottori. Se oli valtava laite, oliko sen siivakin 10 000 kiloa. Oli ollut aikaisemmin Rannikkotykistön käytössä. Moottori laitettiin käyntiin apumoottorilla. Se löi savurenkaita ulos. Kävi sahausjätteellä. Niitä poltettiin uunissa ja sillä se kävi.

Kartanoon kun tuli painevesi puuputkella. Salosen Esko oli niitäkin korjaamassa. Esko oli välillä kartanon kuskinakin. Ville Pätiälä sen taisi sitten käräyttääkin ratista. Kerran oltiin menossa Uuraisille kun siellä oli kartanon metsää. Esko ajoi, hytissä oli Jokinen, joka hoiti metsäasioita ja joku kolmas. Sitten meitä oli pari miestä lavalla. Siinä sitten jossain kohtaa pysähdyttiin. Esko kun hytistä niin se meni heti rähmälleen auton viereen. Oli niin maistissaan. Jouduin sitten kuskiksi. Takaisin lähdettäessä otettiin sitten bensaa kaupasta, sain kuitin ja maksoin. Menin sitten kartanon konttoriin ja annoin kuitin. Pätiälän Lauri siihen: Mitäs sinä poika siihen rahojas panit, olis sen saanut muutenkin. Minä en mitenkään voinut käsittää, että jossain Uuraisilla olisi kartanon autoon saanut bensaa tiliin. Kyllä Lauri sen tietysti maksoi.

1 comment on “Juttua Erkiltä”

  1. Osmo Pirttiniemi Vastaa

    Näitä juttuja on kiva lueskella. Laineen Karille kiitoksia näistä sivuista ja vaivannäöstä näiden tekemiseksi. Terveisiä kaikille Kyynäröläisille. – osmo pirttiniemi –

Leave A Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *